Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluva saari on suurikokoinen mereen sijoitettu veistos. Se on pinta-alaltaan noin 25 neliömetriä ja sitä kelluttaa betoniponttoneissakin käytetty polystyreenisisus. Teoksen kalliota jäljittelevän ulkokuoren taiteilija on työstänyt käsin läpivärjätystä betonista, Fesconin Ruiskukorrobetonista sekä Korrogardista. Saareen muotoiltuihin kasvualtaisiin on istutettu muun muassa tuulen muovaamia mäntyjä, kataja, palsamipihta ja vuorihemlokki. Maapohjassa kasvaa monia kasvilajeja, kuten mehikasveja, keto- ja laukkaneilikkaa, kalmiaa ja mäkimeiramia.
Merelliseen maisemaan sijoitettu keinotekoinen saari herättelee pohtimaan, mitä länsimaisessa luontokäsityksessä ajatellaan osaksi luontoa. Ihminen on pitkään rajannut itsensä, kulttuurinsa sekä valmistamansa ja järjestämänsä asiat luonnon ulkopuolelle. Koskematonta luontoa ihannoidaan, vaikka todellisuudessa sen kanssa pääsee kosketuksiin vain harvoissa paikoissa. Ihminen on muokannut ympäristöään niin perusteellisesti, että on vaikea hahmottaa kaikkia tapahtuneita muutoksia. Mutta voiko luontoa jäljitellä, ja miten katsomme taiteilijan valmistamaa jäljitelmää maisemassa? Teoksellaan taiteilija tarkastelee rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön suhdetta maailmassa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy kaikkialla.
Kelluva saari on ankkuroitu Raumalla Otalahteen Fåfängan niemen edustalle. Sitä voi katsella eri puolilta lahden rantoja, ja lähemmin sen näkee Fåfängan paviljongin (Suvitie 4) ja merikylpylän saunan välisellä ranta-alueella.
Saarella on sijoituslupa Otanlahdessa vuoden 2024 loppuun. Teos on länsirannikon sääolosuhteille ja vuodenaikojen vaihteluille alttiina, eläen ja muuttuen niiden mukana.