Märkälaastijärjestelmä sujuvoittaa kolmikerrosrappauksen
Fesconin runsaat viisi vuotta sitten kehittämä ja jatkuvasti yksityiskohdiltaan hioma märkälaastijärjestelmä on tehnyt perinteisestä kolmikerrosrappauksesta nykyaikaisen ja tehokkaan. Ratkaisu on jokaiselta yksityiskohdaltaan tarkkaan mietitty ja työmaiden etua palveleva ja sopii erityisesti korjausrakentamiseen.
Perinteinen kolmikerrosrappaus toimi aikanaan käsityövaltaisena, tarkkuutta vaativana menetelmänä hyvin. Nykyisillä tiukkojen aikataulujen työmailla pelkkä perinteiden noudattaminen ei kuitenkaan ole optimaalinen ratkaisu. Fesconilla rappaustöiden märkälaastijärjestelmän kehittäminen käynnistyi nimenomaan tästä lähtökohdasta.
– Kehittämistyön ehkä tärkein tulos on se, että nykyään märkälaasti tehdään kehittämällämme tekniikalla työmaalla. Toisin sanoen vesi lisätään kuivaan jauhoon sitä mukaa kuin tarvetta on. Aiemmin oli tuotava työmaille tyypillisesti kymmenen kuution eriä vesipitoista laastia, joka sitten kokkaroitui ja oli erittäin hankalaa käsitellä sen jälkeen. Työ ei ole enää fyysisestikään raskasta, kertoo Fesconin tuotepäällikkö Keijo Neffling.
Alkuvaiheessa laastisammio oli muodoltaan suorakaide, joka pian korvautui pyöreällä muodolla. Tämä vakiintui parin kuutiometrin laajuisen sammion perusmuodoksi. Sammion lisäksi yksi märkärappausyksikkö koostuu siirtoruuvista ja pienestä siilosta, jonka sisällä märkälaasti, kalkkilaastin ja veden seoksena valmistuu. Yleensä märkärappauksissa käytetään nykyään kalkkisementtilaastia, tyypillisesti seossuhteessa ’1 mittalusikallinen sementtiä, 7 mittalusikallista laastia’.
– Kalkkisementtimaalilla maalatun pinnan huoltomaalausväli on kolme kertaa pidempi, mikä on yksi keskeinen syy tämän rappaustavan suosioon, Neffling kertoo.
Talvityö kallista, mutta onnistuu
Märkärappaus on lähes yksinomaan kevääseen, kesään ja syksyyn ajoitettavaa työtä. Keskeinen syy tähän on se, että lämmittämiseen kuluu talvella kohtuuttomasti energiaa. Teknisesti talvityö on mahdollista, kunhan rapattaessa huolehtii siitä, että laastiin lisättävä vesi ei jäädy.
– On meillä ollut työmaita, joissa on aikataulusyistä ollut pakko rapata myös talvella. Vanhalla menetelmällä tämä ei olisi teknisestikään onnistunut, nykyään kyllä. Nykyisinä kalliin energian aikoina talvella olemme käytännössä tauolla, Neffling toteaa.
Omimmillaan menetelmä on silloin, kun elinkaarensa ehtoopuolelle edennyt vanha rappaus on vaihdettava uuteen. Seuraava tällainen kohde on alkamassa Espoon Otaniemessä jo maaliskuussa – heti, kun ulkolämpötila on riittävän keväinen.
– Urakoitsijat talvehtivat yleensä maaliskuulle asti. Espanjan auringosta tämänkin kohteen urakoitsija tuli hiljattain tavoitettua, Neffling toteaa. Otaniemen asuinkerrostalon kaltaisia, viime vuosisadan puolivälissä tai hieman sen jälkeen valmistuneita rapattuja asuinkerrostaloja Suomessa on runsaasti. Tavallisin ratkaisu niiden julkisivuja korjattaessa on uusia nimenomaan päädyt. Rakenne on periaatteeltaan sama, mutta tehokkaampi ja uudella tavalla, märkärappauksella, toteutettu.
– Näiden peruskohteiden lisäksi märkärappauksella on etuna kuivarappaukseen verrattuna se, että sen avulla on helppo tehdä erilaisia rapattuja koristekuvioita julkisivuun, Keijo Neffling lisää
Teksti: Vesa Tompuri